keskiviikko 15. toukokuuta 2013

~ ~ ~

Reilu viikko taas vierähti sinne jonnekin. Tai ei kauhean reilu; se meni ohi ihan liian nopeasti kysymättä multa mitään! Suhteessa tekemisiin. Kevätkin teki tänä vuonna tosi tepposet - ei ymmärtänyt antaa vaikka antoi ymmärtää, ja sillä hetkellä kun näytti ettei se koskaan aikonut ilmaantuakaan, se olikin yhtäkkiä täysillä päällä. Mulla on ainakin ajantajun hienosäädön kanssa vielä hiukan vaikeuksia. Tyyliin KÄÄK - parin viikon päästä on kesäkuu. Ei voi olla. Jep - näin on. Lätkän MM:t on tällä viikolla jo ohi. Ja vappuhan meni jo. Eikä. Khyyyllä. Ihan kohta on lomat lusittu ja sitten on taas syksy, ja sama odottelu alkaa alusta.

Pahoittelut muuten lähinnä kuvataidepainotteisista päivityksistä - nyt on näyttely- ja muulla taidetapahtumarintamalla ollut sen verran äkshöniä että mun muut projektit on joutuneet väkisin sysätyksi hiukan taka-alalle. (En tiedä kuinka moni on varsinaisesti kiinnostunut mun taiteesta.) Monta tuunausasiaa on kyllä tekeillä ja kesken, kuten aina, mutta vuorokaudessa tuntuu nyt olevan ihan liian vähän tunteja niistä bloggaamiseen. Yritän selvitä kolmesta palkkatyöstä, ja kun pääsen kotiin yleensä lähempänä iltakahdeksaa, käytän ne muutamat iltatunnit maalaamiseen, parisuhteeseen, lukemiseen, ruoanlaittoon, työsähköposteihin tai johonkin muuhun sinänsä hyödylliseen, mutta en mä kaiken sen päälle sitten aina jaksa alkaa purkaa kameroita ja jäsennellä asioita julkaistavaan muotoon. Ja joskus mä vaan rehellisesti rötvään - katson rikosdokumentteja ja ehkä piirtelen samalla. Vaikka siitä saattaa tulla huono omatunto, välillä sitäkin on pakko harrastaa. Ja toisaalta vaikka siitä tulee hyvä mieli, välillä siitäkin tulee lisäpaineita ja sitten mä ikäänkuin lamaannun jälkikäteen, kuten viimeksi avauduin. Yritän löytää jotain tasapainoa edelleen.

Mietin tänään, etten oo soittanut pianoakaan pariin(-kolmeen!?) viikkoon. Viikonloppuna ajattelin sitä, mutta tuli jotain muuta, en ehtinytkään, piti maalata sitä ja leimata tätä ja vetää lakkapinta noihin, ja sit se fiilis meni ohi. Pianonsoitto, laulaminen ja säveltäminen toimii mulla vähän kuin vitamiinit. Olis hyvä saada säännöllisesti riittävä määrä.

Siispä mä haaveilen yhä intohimoisemmin täysipäiväisestä yrittäjyydestä - ehkäpä vuoden päästä kellon sijaan inspis määrää tahdin? Olis aika ihanaa omistaa samaan aikaan toimeentulo, aikaa, koti, piano, inspikset ja blogi. Ja jos olis vaikka lisäks jotain maalaustaitoa ja tekemisen paloa jäljellä, voisin olla aika kiitollinen. Mä vähän oletan että tämä vuosi tulee jatkumaan yhtä hektisenä kuin se tähän asti on näyttäytynyt.

Tässä viime päivinä oon kuitenkin nyt maalaillut erilaisia asioita. Nää kuuluisat sääret jättikoossa 120x100cm löysivät kodin.


Näitä maalailin yhtenä päivänä vuorossa kun oli hiljaisempaa.



 ...tässäpä eräs keskeneräinen tapaus.


Ja nyt joku roti näissä kukkatouhuissa...




Kun aihe on lopulta kuitenkin näin helppo, pitää taiteilijan tehdä siitä vaikeaa, eli keksiä ne kaikista kaameimmat sävyt ja käyttää akryyliä kuten vesiväriä kuten näette alla...yyyööök.


Tilaus; kopio aiemmasta lummetyöstä, joka ehti mennä kaupaksi avajaisissa.


Mulla on useampikin taidekriitikko kotona. Tämä tietty tapaus vaan tuijotti pitkään.


Tää "The Weight of the Water" on nyt putiikilla eli HUONE ett RUMissa myynnissä.


Kiitos muuten kaikille täällä blogissa vierailijoille, 1200 meni rikki äskettäin. Yllätykseseni huomaan, että päivittäinen kävijämäärä on muutaman kymmentä, vaikken edes postaisi mitään (tää entryharvinaisuus tuntuu olevan mulla nyt muodissa, ei kiva), ja jos postaan ja jaan linkkiä, kävijämäärä moninkertaistuu. Mulle merkitsee aika paljon se, että tällaisena kouluja käymättömänä ja sivistymättömänä dorkana, ensisijaisesti vain oman mitättömän elämäni tarkoitusta etsivänä taidehörhönä, saan ihmiset vaeltamaan tänne ja tutustumaan räpellyksiin. Kahden aikaan yöllä.

Hyvää yötä!

2 kommenttia: