lauantai 13. huhtikuuta 2013

Tekstitauluja

Mulla on useampi projekti nyt päällekkäin meneillään, palaan niihin pian täällä. Välissä voisin esitellä yhden suosituimmista tuotoksistani, nimittäin tekstitaulut. Nää vie mut henkiseen vararikkoon pian! Täytyy koko ajan olla tekemässä lisää ja nykyään näitä tilataan multa ihan yksilöllisiinkiin tarpeisiin. Sisustustekstit on kai aika IN tällä hetkellä, mutta mua itseä jotenkin vaivaa liian tavanomaiset tekstit (KOTI, BABY, IHAN PIHALLA, SMILE jne). En varmasti ole itsekään  mikään ennennäkemätön ruudinkeksijä näiden kanssa, mutta oon kehittänyt oman tyylini tehdä ja se ilmeisesti vetoaa moniin. Pidän mietelauseista, mutta niissä täytyy olla jotain... noh, syvällisempää.

Hiukan ennen putiikin avajaisia meillä oli paljon asiaa K-Rautaan. Yhdellä kertaa etsittiin kai metalliputkea ja lautatavaraa, kun nähtiin pihavarastoalueen nurkissa yksinään lojuvia puuklapeja. Mä hamstrasin mukaan kaiken mitä löysin ja kierrätin ne mm. tällaisiksi ihastuksiksi:





Hiontaa, maalausta, leimausta, tussia ja lakkapinta. Leimoja oon keräillyt Suomesta ja Ruotsista. Tykkään sekoitella eri fontteja keskenään. Välillä se on välttämätöntäkin, jos haluaa saada tietyn tekstin mahtumaan pieneen tilaan.

Tuossa yllä näkyykin myös toisenlainen pohja. Kodin lähellä olevassa taidetarvikeliikkeessä oli joskus tarjouksessa miniatyyripinkopohjia ja maalaustelineitä. Mä en edes muista miksi alunperin ostin niitä. Sitten kerran työvuorossa kuuntelin Norah Jonesin albumia Feels Like Home ja päätin tehdä muutaman sellaisella tekstillä leimatun pienen sisustustaulun. Ne vietiin saman tien käsistä joten jatkoin ideaa ja tein muitakin versioita.




Monet asiakkaat sanoo että nuo on hyviä lahjoja, ja ne saa hauskasti vaikkapa pikkutaulukollaasiin mukaan. Mä oon käyttänyt kiinnityssysteeminä tarratyynyjä. Seuraavaksi varmaan kokeilen magneettiversiota; sekin idea tuli asiakkaalta.

Ystävänpäiväksi tein aiheeseen sopivia tauluja:



Englannin kieli on mulle taiteessa aina luontaisin. Suomi vaikuttaa tällaisessa yhteydessä tönköltä ja oudolta, välillä tuntuu että sama asia suomeksi sanottuna vääristyy täysin.  Siitä tulee joko liian arkista tai sitten aivan liian mahtipontista. Kirjoitapa vaikka HYMYILE ilman että ei tosiaankaan hymyilytä... Mä oon henkilökohtaisesti taiteen  ja kirjallisuuden yhdistämisen kanssa vähän epäisänmaallinen. Multa on kyllä pyydetty tekstejä suomeksi ja ruotsiksi,  ja taivun ehkä jopa enemmän sinne ruotsin puolelle. Suomi on äärettömän monikäyttöinen, veikeä ja ihana kieli, runoudessa esimerkiksi korvaamaton, mutta en osaa toistaiseksi yhdistää sitä taiteeseeni ilman että mua häiritsee jokin.



Kuitenkin tää on paitsi tekijälle että saajalle oikein mukava ja monipuolinen taidemuoto. Tai tiettyyn pisteeseen saakka tekijälle: leimaamiseen menee älyttömästi aikaa, uskokaa pois. Luulisi hetkellisesti, että se olisi laiskan kirjoittajan pelastus, mutta asia on juurikin päinvastoin. Niskat jumissa, sormet musteessa, kirjaimet hukassa... siksi puhuin henkisestä vararikosta. Työlästä. Silti itse tehty on parempi vaihtoehto kuin painatettu sarjatuotanto.


2 kommenttia:

  1. Mukavan persoonallinen ilme näissä! Itse taas tykkään vastaavissa tekstitauluissa suomen kielestä, tuntuu hassulta että joku suomalainen haluaa ripustaa seinälleen tekstin "home" :D

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Joo, mä ymmärrän tuon home-pointin hyvin ja oon muiltakin kuullut siitä. Se on varmasti ihmisestä kiinni. Mulle itselle englanti on tosi luontainen kieli, eikä mulle koskaan tuu mieleen hometalo. :D Välillä tuntuu vaan tosi väärältä alkaa tehdä jotain, joka tuntuu itselle tosi vieraalta, vaikka tietäisin, että ne menisi kaupaksi. Kukkakortit myy, ja vaikkapa villasukat ja maisemataulut, mutta en tee sellaisia koska ne vaan ei ole 'mua'. Tilaustyöt on sitten eri asia, niihin kieli kuin kieli... ymmärtääköhän kukaan mitä tarkoitan? :)

    VastaaPoista