tiistai 19. maaliskuuta 2013

Helene kuokkii puutarhajuhlissa

Viimeistelen töitä keväiseen ryhmänäyttelyyn Inkoon Galleria Karaijassa. Näyttely on nimeltään Juhlat puutarhassa. Puutarha-asiat ja kasvit on lähellä sydäntä, vaikka oonkin niiden kanssa vielä vähän tietämätön, mutta ei musta kukka-akvarellistia saa varmaan koskaan. Toinen ongelma on värit - mä oon tosi väriköyhä, suorastaan väriallergikko omassa taiteessa. Välillä töissä on ollut enemmän väriä ja elämää, tällä hetkellä on ehdottomasti mustavalkoisempi kausi. Hiukan siis mukavuusalueen ulkopuolelta on tämä kyseinen näyttelyteema. Kivalla porukalla ihanassa galleriassa tekee kuitenkin mieli osallistua kaikkeen mahdolliseen.

Viikonloppuna maalasin dedis niskassa jotain itselleni tooodella epätyypillistä. Ajattelin, että kerrankos sitä. Taidekriitikkonikin totesi tässä vaiheessa, että nättejä. No joo.



Kukat on nättejä, jee jee. Alunperin mä mietin jotakin ihmisiä sisältävää, mutta pienillä pohjilla se menis näpertelyksi, liian tukkoon. Lisäks tässä alkaa olla kiire. Sommittelin jo töitäni kutsukorttiin Photoshopilla, mutta tänään mietin työmatkalla, että hemmetti, muutan sittenkin koko idean kun pääsen kotiin. En voi seistä maalausten takana jotka on itelle täysin vieraita. Vaikka aihe olis hankala, siitä on pakko tehdä omansa, keinolla tai toisella.

Aloin sotkea maalauksia musteella ja jatkoin akryyleillä. Lopputuloksena oli ehdottomasti enemmän munoloiset työt.


Sori vaan, mutta mun puutarhassa on mustaa!



Nää on kyllä vielä pikkusen keskeneräisiä, viimeistelyviivoja vailla.


Naureskelin ääneen, että "Ei kai mistään huomaa että yks mun lempitaiteilijoista on Schjerfbeck?". Se ilmaantui jostain kuokkimaan tummien sävyjensä kanssa...

---

Kissakodissa taiteilijan työpöytä ja sille auki jätetyt purkit ja purtilot on aina riski. Yks karvahaalari loikkasikin tänään pöydälle ja sutiessaan pakoon potkaisi vahingossa mustepullon pitkin seiniä ja lattiaa. Alkujärkytyksen ja siivouksen jälkeen oon sitä mieltä, että tästä tuli itse asiassa hieno!


Ihan kuin joku abstrakti maalaus puista. Revittiin lista irti ja seinä menee uudelleen maalaukseen. Piti silti ikuistaa tämä taideteos. Hyvä katit! Taidan koittaa tätä ideaa ja tekniikkaa johonkin omaan työhön.

5 kommenttia:

  1. Hienoja maalauksia sekä sinulta että kissoilta! Kiva oli nähdä nuo kukkasi ennen ja jälkeen "omannäköistämisen".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kiitos! Täytyy postata enemmän taideasioita, kukat on todella kaukana siitä mitä yleensä teen. :)

      Poista
  2. Hienoja maalauksia, sulla ja kateilla. Ja ei kukkamaalausten tarvi olla mitään väri-ilotulitusta. Mulle ainakin tollaset hillityt ja mustavalkoisemmat maalaukset on rauhottavia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :> Ja jos tarkkaan katsoo, niin pohjalta kyllä paistaa vaikka mitä alkuperäisiä sävyjä. Sekotin mustaan myös ruskeaa ja vihreää, eli ihan mustavalkoista ei tullut edes.

      Poista
  3. Ihania! Pysy letissäsi vain :) väriä tulee näyttelyyn sitten jollain muulla keinolla. Onhan mukana monta muutakin, joten pieni särmä piristää puutarhassakin! Sitä paitsi mustanpuhuvat kasvit ovat puutarhatrendinä nyt in!

    t. Johanna

    VastaaPoista